Lattialankkujen irroittaminen

Nyt on sen verran päässyt vauhtiin, että uskaltaa jo jaella vinkkejä aiheesta. Itse ainakin googlailin paljonkin aiheesta ennen kuin ryhdyin toimeen, joten tässä jotain avuja samaan hommaan ryhtyville.

Ensinnäkin on hyvä muistaa, että jokainen lattia on erilainen. Samat neuvot eivät päde kaikkialla. Sen vuoksi kannattaa hieman järkeillä ja kokeilla, mikä voisi toimia juuri kyseisessä tapauksessa.

Ensimmäisen lankun irroitus on vaikein. Meillä ensimmäistä lankkua oli käytännössä mahdotonta saada ehjänä pois. Reunimmainen lankku olikin toisaalta erilainen kuin muut. Meidän talomme lattia on joskus avattu ja ilmeisesti myös reunimmainen lankku särjetty. Samasta syystä jonkun verran haljenneita pontteja yms. on tullut vastaan. Toisaalta luulen, että alkuperäiset naulat olisi olleet aika tiukassa, joten voi olla että se on myös hyvä asia.

_MG_2371-web.jpgEnsimmäinen lankku ei välttämättä lähde kovin helpolla irti.

Toinen mukava asia on se, että kun seiniin on lisäily levytyksiä, lisäeristyksiä tms., lattia saattaa mennä reilustikin seinän alle, jolloin seinän alareuna täytyy purkaa. Noh, se on sen ajan murhe kun paikkoja alkaa laittamaan kuntoon.

Kun ensimmäinen lankku on irti, joko yhtenä palasena tai pilkottuna eristetäytöksi kelpaaviksi lastuiksi, homma alkaa helpottua huomattavasti.

Työkaluiksi hyviä on pitkä sorkkarauta, jossa on mahdollisimman leveä kärki. Lisäksi myös naulanrepijä on kätevä. Joskus naulan kantaa ei saa riittävästi näkyviin, että sen saisi sorkan hampaisiin, mutta naulanrepijällä se onnistuu. Mahdollisimman litteä sorkkarauta voisi toimia naulojen irroituksessa myös hyvin.

_MG_2392-web.jpgLattia avautuu lankku kerrallaan.

Työskentelytapa löytyy varmasti parin ensimmäisen lankun jälkeen. Minulla homma toimii siten, että sorkkaraudalla väännän lankun reunaa vähitellen jokaista lattianiskaa vasten, jolloin naulan kannat nousevat. Sitten polkasen lankun takaisin alas, jolloin kannat jää näkyviin ja ne saa väännettyä päältä irti. Noin siis teoriassa. Käytännössä  naulat eivät aina nouse, välillä ne on niin vinossa että lankkua pitää nitkuttaa muutama milli kerrallaan viistosti ulos- ja ylöspäin. Melkoista nyhräämistä touhu on. Kovin nopeasta vauhdista ei kannata haaveilla, mutta kyllä se pikkuhiljaa etenee. Naulat eivät välttämättä mene pystysuoraan vaan ne on mahdollisesti hakattu latomissuuntaa vastaan (tai oikeastaan ihan mitä vaan saattaa tulla vastaan). Niitä ei siis kannata yrittää vetää suoraan ylöspäin vaan reiän suuntaisesti, jotta lankku ei halkea. Niin ja tosiaan lankut täytyy muistaa numeroida, jotta ne saa samassa järjestyksessä takaisin.

Nyt on n. 1/3 huoneesta auki, eikä ainakaan vielä ole tullut mitään epäilyttävää vastaan. Kaivoin yhden kuopan alalaudoitukseen saakka ja vaikuttaa olevan täysin kuivaa. Eristettä on n. 40 cm. Pääosin turvetta. Ilmeisesti edellisen lattian avaamisen yhteydessä on painumia täytetty kutterinlastulla/purulla. Ne saavat jäädä paikoilleen. Ainoastaan paperi lisätään lankkujen alle, lankut hiotaan kun ne on irrallaan ja laitetaan takaisin. Sitten katsotaan minkä verran seinille on saatu aikaan tuhoa lattian avaamisen yhteydessä…

_MG_2376-web.jpg

Suunnitelmia

Blogi on hyvä paikka tallentaa omia ajatuksia remontin suhteen. Hyvätkin ideat saattavat unohtua, jos ei niitä kirjoita ylös. Kun luin vanhempia postauksia, huomasin että jotkut asiat on jo mietitty aikaisemmin. Ajattelinkin, että olisi ihan hyvä kirjoittaa hieman ajatuksia siitä mitä edessä on.

Olohuone tehdään ensimmäisenä valmiiksi. Olisi mukava saada edes osa tavaroista ja huonekaluista vihdoinkin johonkin pysyvään paikkaan. Nyt ne seilaavat edestakaisin, suurin osa tavaroista on edelleen pahvilaatikoissa, jotta niitä olisi helpompi siirrellä. Heti kun saamme olohuoneen valmiiksi, voin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni ja ostaa taidetta kotiini! Olemme tykästyneet jo erään lähiseudun kuvataiteilijan teoksiin ja valinneet muutaman vaihtoehdon. En malta odottaa, että pääsen ripustamaan taulua valmiin huoneen seinälle.

Olohuoneesta on purettu joskus pönttöuuni pois. Vaikka sinänsä tarvetta ei välttämättä toiselle uunille ole, teemme kuitenkin tilalle uuden. Nurkka tuntuu oudolta ilman uunia, se nyt vain kuuluu sinne.

Toinen asia mikä tuntuu hieman vieraalta on olohuoneiden välillä oleva kangashaitariovi. Se pienentää oviaukkoa auki ollessaankin huomattavasti. Tilalle laitetaan paripeiliovet, jotka yhdistävät tilat toisiinsa paremmin ja kehystävät mukavan näkymän huoneesta toiseen. Em. taulu tulee olemaan juurikin tämän näkymän keskipisteenä. Lisäksi uusi ovi tehdään ilman kynnystä, jolloin vanha lattialankku tulee kiinni uuteen ilman saumaa.. Tuollaiset detaljit tuottavat hyvää mieltä joka kerta niitä katsoessa.

Olohuoneen jälkeen todennäköisesti siirrytään keittiöön. Olen tehnyt alustavia luonnoksia keittiöstä ja kysellyt parilta puusepältä tarjouksia. Vaikuttaa siltä että kyllä keittiölle osaava tekijä löytyy. Varmaan parin viikon sisällä tehdään päätös ja jatketaan suunnittelua yhdessä puusepän kanssa. Tässä pari Pinterestistä poimittua inspiraatiokuvaa.

Keittiöön pitää tehdä jotakuinkin samat hommat mitä olohuoneeseenkin. Ennen lattian avaamista pitäisi kuitenkin purkaa vanha keittiö pois. Siinä vaiheessa kun lattia on auki, pitäisi tehdä putkivedot. Eniten epäilyttää se, että mahdollisesti joutuu elämään pitkäänkin ilman toimivaa keittiötä. Ratkaisuina tulee mieleen työmiehen palkkaaminen, remonttivapaan ottaminen töistä tai jonkinlaisen väliaikaiskeittiön tekeminen, jolloin remontilla ei olisi niin kiire. Kaikki kuulostaa kalliilta, mielummin käyttäisin nekin rahat itse lopputulokseen. Tämä asia kaipaa vielä hieman mietintäaikaa.

Eteinen on edelleen kysymysmerkki. Rakenteellisesti tämä on melkoinen palapeli. Villaa on sullottu sinne missä koloja on näkynyt, styroksia laitettu sinne missä on ollut kylmä. Höyrynsulkumuoviakin jostain välistä pilkottaa. Eteinen on osittain kylmän kellarin päällä ja varsinkin portaiden alkupää on melko kylmä kohta. Tämä pitäisi piirtää  puhtaaksi, jotta pääsisi hieman selville siitä, mitä tuolle pitäisi tehdä. Eteisen kanssa samaan pakettiin kuuluu käytännössä myös vessa/khh ja kellarin pieni aula, jotka pitäisi ratkaista samalla.

Takaisin sorvin ääreen

Kun päätimme keskeyttää rempan marraskuussa, oli oikeastaan varmaa että seisahtuminen ei jää viikkoon tai kahteen. Tuli joulu, vuosi vaihtui, oli töitä ja kaikenlaista kiirettä. Haalarit pysyi henkarissa. No purin sentään joulun alla kaapiston, josta mainitsin edellisessä viestissä. Kaapisto ei olisi ihan mahdoton ollut, tosin aika syvänä pienensi huonetta huomattavasti. Kokoon nähden käytännöllistä säilytystilaa oli itseasiassa aika vähän. Eteiseen tai keittiöön on tarkoitus teettää uudet kaapit, joissa tästä purettuja ovia olisi tarkoitus käyttää.

_mg_2350-webVanhan makuuhuoneen päätykaapiston purkua.

Kun varsinaista työmaata ei ole ollut käynnissä, on aloittaminen ollut hankalaa myös sen takia, että ei oikein tiedä mistä aloittaisi. Keittiötä haluaisin päästä tekemään, mutta remontin laajentaminen kolmanteen huoneeseen minkään niistä valmistumatta ei ehkä ole kuitenkaan paras idea. Päätimme kuitenkin pysyä alkuperäisessä suunnitelmassa ja tehdä olohuoneen valmiiksi, jotta siitä saa yhden oikeasti käyttökelpoisen huoneen. Ja ehkä myös toimisi motivaationa kun pääsisi tekemään jotain valmista pelkän purkamisen sijaan.

Ennen lattian avaamista päätin vielä kurkata mitä halltex-katon alta löytyy. Tai no tiesin edellisen omistajan puheiden perusteella, että siellä on alkuperäinen helmipaneeli, joten sinänsä mitään yllätystä ei ollut luvassa. Levyjen purkaminen käy melko nopeasti vaikka kädet ylhäällä heiluminen painavan sorkkaraudan kanssa ei ole työasennoista mukavin. Katto näyttää hyvältä. Vain uutta maalia pintaan niin siitä tulee erinomainen. Tuntuu hämmentävältä ajatella, että se on joskus haluttu peittää. Kaikella on kuitenkin syynsä ja perusteensa, aivan kuten meilläkin nyt. Kun ullakko on ollut kylmä, pieni lisäeristys kattoon on varmasti ollut houkuttelevaa. Ja muoti on muotia rakentamisessakin. Jokaisella sukupolvella ja ajalla on oma käsityksensä siitä mikä on kaunista ja arvokasta. Se, että me nyt puramme levyt pois on oikeastaan täsmälleen sama asia kuin niiden sinne laittaminen. Tai oikeastaan me tässä teemme suuremman rikoksen, poistamme osan talon historiaa. Päälle naulaaminen säilyttää vanhan, mutta purkaminen hävittää aina jotakin. Levyjen funktio on kuitenkin poistunut, koska ullakko on nyt lämmin. Hyvillä mielin kuitenkin puran levyt pois, sillä paneelikatto on kaunis ja kuuluu minusta tähän taloon.

Olohuoneen katossa on edellisen asukkaan isän tekemä valaisin, jonka he halusivat jättää meille. Valaisimessa oli oikeasti Tapio Wirkkalan suunnittelemat hehkulamput, joista yksi oli pimeänä ja toisen onnistuimme (en minä) rikkomaan remontin keskellä, joten vaihdettiin väliaikaisesti toisenlaiset lamput. Kolme alkuperäistä, luultavasti 60-70 -luvulla käyttöönotettua lamppua odottelee kaapissa, jos joskus löytyisi kaveriksi ehjiä.

_mg_2368-webHalltex-levyt saavat lähteä peittämästä hienoa paneelikattoa. Kuvassa myös edellisen asukkaan isän itse tekemä valaisin.