Väreistä

Värivalintamme herättävät ehkä joissakin ihmetystä, eikä varmasti ole kaikkien mieleen. Itsekin olen ollut aikaisemmin melko puristi värien suhteen. Ja tavallaan olen edelleenkin sitä mieltä, että värit tulevat ensisijaisesti materiaalista. Välillä olen ollut lähes kaikkea maalaamista vastaan. Luonnolliset materiaalit ja niiden väritys on aina kaunista, eivätkä ne kaipaa ylimääräistä koristamista. Jos olisimme rakentaneet uuden talon, olisin todennäköisesti noudattanut siinä näitä periaatteita.

Miksi sitten nyt teemme kokonaan turkoosin huoneen, kirkkaankeltaisen keittiön ja mitä muuta vielä onkaan tulossa? En ihan suoraan osaa vastata, mutta koitan hieman avata värifilosifiaani.

Kaupunkisuunnittelun kautta olen alkanut lämmetä väreille. Minusta kaavoitustapa, jossa suuria alueita pakotetaan julkisivumateriaaleiltaan ja väreiltään samaksi, ei toimi. Jostain syystä yhtenäinen ympäristö on usein kaupunkisuunnittelun tavoitteena, vaikka oikeastaan kaupunkien perusolemus on olla vaihteleva, rikas, kerroksellinen ja jatkuvasti muuttuva. Historia saa aikaan luonnollista vaihtelua, mutta ongelmia syntyy kun alueita rakennetaan kerralla, samanlaiset rakennustavat tuottavat samanlaisia rakennuksia. Värit ovat siinä tapauksessa erinomainen keino tuottaa visuaalisesti rikasta ympäristöä, vaikka tyyli olisikin yhtenäinen. Yksi hieno esimerkki on minusta esim. Huvilakatu Helsingissä. En sano, että kaikkialla pitäisi olla värikästä, mutta jos ei vaihtelua muuten synny niin mielummin polykrominen kuin monotoninen.

91ba5d1291aee4ac0fb0cae909e27cb8

Toinen asia mistä haluaisin päästä eroon, on ylimääräinen vakavuus ja totisuus. Sillekin on toki oma paikkansa, mutta jos elinympäristö voi saada aikaan hyvää mieltä ja positiivisuutta, en näe siinä kovinkaan paljon huonoja puolia. Haluan kuitenkin täsmentää, että hyväntuulinen on eri asia kuin hauska tai vitsikäs. Kauneus, hyvä suunnittelu ja oivaltavat detaljit saavat jo itsessään katsojan hymyilemään. Tässä on yksi esimerkki siitä, mitä tarkoitan hyväntuulisella designilla. Hyväntuulisuus tulee tässä siitä, että ”ongelma” on käännetty vahvuudeksi. Tuollainen suhtautuminen kuvastaa  positiivista elämänasennetta, asioista nähdään niiden hyvät ominaisuudet ongelmien sijaan. Vanha viisaus sanoo, että jos et voi hävittää ongelmaa, korosta sitä. Ei se tietysti aina toimi, mutta tuo on sellainen rajapinta, josta hyvin usein löytyy myös jotain uutta.

tumblr_l3t0vj1DBk1qz4wkro1_500

Kolmas asia, jota vastaan haluan taistella, on tylsyys ja mitäänsanomattomuus. Asioissa täytyy olla vähän särmää, rosoa ja persoonallisuutta. Mielummin jotain, kuin ei mitään. Varovaisuus johtaa harvoin mihinkään uuteen. Tosin meidän kodissamme kirkkaat värit eivät ole mikään uusi juttu. Kaapistojen takaa löytyi vanhaa maalipintaa, joka on itseasiassa sävyltään todella lähellä sitä mikä keittiökalusteisiimme on tulossa.

Olettaisin, että keittiömme on ollut 60-70 -luvulla kokonaan kirkkaankeltainen, jalkalistat ovat olleet punaiset ja muistelisin jossakin kuvassa nähneeni myös tummansiniset keittiönkaapit. Siihen verrattuna melko hillityillä väreillä mennään.

_MG_2513-web.jpg

Keittiöremontti alkuun

Keittiö on tilattu, kuun loppupuolella pääsemme jo verstaalle katsomaan miltä rungot alkavat näyttää ja päättämään muutamista detaljeista mallikappaleiden avulla, mm. vetimet.

Kirjoitin jo aiemmin, että avasin hieman keittiön lattiaa, jotta näkisin suurinpiirtein minkälainen purkutyö tulee olemaan. Sen lisäksi olen aloittanut purkamaan korkeita kaappeja. Edellinen asukas on tehnyt taidokkaita puukoristuksia niihin, kuten myös keittiön ja olohuoneen väliseen oviaukkoon. Tuntuu pahalta purkaa niitä pois, koska niihin on nähty uskomaton määrä vaivaa. Lisäksi erään listan takaa löytyi vuosiluku 2013, joten kovin montaa vuotta ne eivät ole tuossa ehtineet olla. Niiden nikkarityylinen estetiikka ei kuitenkaan sovi siihen henkeen mitä tavoittelemme.

Nyt voisi siis sanoa, että keittiöremontti on nyt alkanut. Tosin olohuoneen listoja vasta maalaillaan ja laitetaan vielä paikoilleen, joten ihan vielä ei päästä täyteen vauhtiin. Keittiö näyttää tällä hetkellä tältä. Vasemmalla olevien kaappien tilalle on siis tulossa uudet keittiökalusteet. Oikealla on nykyinen keittiö, joka on tehty alkuperäisen leivinuunin paikalle.

_MG_2493-web_MG_2497-web
Ikkunan vuorilistat paikoillaan. Ikkunat eivät valitettavasti ole alkuperäiset. 

_MG_2500-webOlohuoneen jalkalistoja sovitellaan paikoilleen.

Aiemmin mainostin myös, että olkkarin katto on valmis. No niinhän se olikin. Päätimme kuitenkin vielä muuttaa katon sävyä valkoisesta Tikkurilan valkoiseksi, joka on no, myös valkoinen. Tarkoituksena oli siis saada katon sävy (ja myös listojen) samaksi ikkunan puitteiden kanssa, eli hieman sävytettyä valkoista. Tästä johtuen maalasin katon vielä kahteen kertaan, tällä kertaa Uulan kalustemaalilla. Kaiken lisäksi sävy ei edelleenkään ole oikea,  se on vieläkin hieman vaaleampi kuin puitteet. Katto on kuitenkin maalattu 5 kertaa ja se saa luvan riittää. On tässä projektissa muutakin tekemistä…

Keittiö päätökseen

Olen luvannut toimittaa keittiöpiirustukset puusepälle tämän viikon aikana. Käytännössä se tarkoittaa, että kaikki siihen liittyvä pitäisi päättää ja lyödä lukkoon. Kun mikään keittiössä ei ole standardien mukaista, on vastuu itsellä aika suuri, että kaikki toimii ja sopii paikoilleen. Hankalan tilanteesta tekee se, että asennusohjeet ja mittapiirrokset on tehty ainoastaan ”normikeittiöitä” varten. Vielä hankalamman tilanteesta tekee se, että ei oikein tahdo riittää aika keskittyä kunnolla itse suunnitteluun. Se on oikeastaan syntynyt vähän vahingossa kaiken muun sivussa. Toisaalta ei ne asiat jahkailemalla parane. Kaikesta huolimatta odotukset on keittiön suhteen korkealla.

keittiopiirustus

Tilasin listat vasta toissapäivänä ja yllätyksenä eilen jo tuli viesti, että ne ovat noudettavissa. Nopeaa toimintaa! Lisäksi jälki näyttää erinomaiselta. Sähkömies tavattiin myös eilen ja siihen liittyvät asiat on kunnossa. Pitäisi vain vielä tilata ne sähkötarvikkeet, mitä ei haluta sähkötukusta… eli kaikki mikä jää näkyville. Pari seinää on vielä maalaamatta olohuoneesta, listojen maalaus ja asennus, sen jälkeen alkaisi olohuone olla tältä erää valmis. Myöhempään vaiheeseen jää vielä pönttöuuni ja sähköpatterien vaihto.

_MG_2471-web_MG_2473-web

Jos joku on ihmetellyt, miksi kaikki kuvat ovat samasta paikasta otettuja niin siihen on melko luonnollinen syy. Kuvassa vasemmalla on hirveä romuläjä ja muovitettu keittiön ovi. Sama juttu selän takana. Lisäksi valitettavasti kovin laajakulmaista objektiivia ei minulla tällä hetkellä ole, joten kuvakulmat on erittäin rajalliset. Kunhan huone alkaa valmistua, niin toki otan siitä kunnolliset kuvat.

Tänään on kuitenkin remontointivapaa-ilta (listojen noutoa lukuunottamatta, mikä sekin on jo enemmän kuin toissapäiväinen pensselinostoreissu). Loppuillan ohjelmana on lasi punaviiniä ja Kari Ikonen Trio.

On se tämäkin työmaa

Jos joku miettii miten arki ja remontti sovitetaan aikataulullisesti yhteen niin voin kertoa hieman tästä päivästä, joka kuvastaa hyvin kaikkia muitakin päiviä.

Herään aikaisin, tunnin tai pari ennen töihin menoa. Silloin ei voi hiomakonetta huudattaa, mutta periaatteessa hiljaisia hommia kuten maalaamista pystyisikin tekemään. Tuo on kuitenkin ainoa oikeasti vapaa aika koko päivän aikana, joten pääasiassa aika menee siihen että luen rauhassa lehden ja soitan pianoa (en voisi olla tyytyväisempi pianon silent-ominaisuuteen). Tänään sain kuitenkin sen lisäksi tehtyä tilauksen listoista olohuoneeseen ja keittiöön. Ne tulevat lähes paikalliselta Tillmanilta, jonka profiilivalikoima on enemmän kuin kattava. Sieltä löysin alkuperäisten mallien kaltaiset jalka- ja kattolistat.

Tarkoituksena oli tänään ehtiä paikata ja kitata olohuoneen kolmas seinä, jotta pääsisi sitäkin maalaamaan. Sitä varten täytyi kuitenkin lähteä ostamaan 9 mm kipsilevyä, jota ei tosin tarvitsisi kuin pienen palasen.

Työpäivän ja lapsen hoidosta hakemisen ja ruokkimisen jälkeen siis rautakauppaan. Siellä haahuiltiin jonkin aikaa yrittäen muistella samalla mitä kaikkea muuta tarvitsisi ostaa. Muuta ei tullut mieleen kuin pieni pensseli, edellinen unohtui viimeisen maalauskerran jälkeen a-tikkaiden päälle ja kuivui pilalle. Varastolta sain ilmaiseksi repäistä palan rikkoutuneesta kipsilevystä, ei tarvinnut onneksi ostaa kokonaista.

Takaisin kotiin tultuani muistin, että pakettiautokin täytyisi saada tyhjennettyä, koska kohta pitäisi päästä hakemaan tavaraa kuten em. listat. Perä on kuitenkin täynnä polttopuita. Niitä hetken aikaa siirreltyäni huomaan, että kello onkin jo sen verran, että täytyisi mennä laittamaan lapselle iltapalaa.

Mitä saa siis yhden päivän aikana aikaan? Ostettua yhden pensselin, haettua pienen kipsilevyn palasen ja kirjoitettua yhden sähköpostiviestin. Näin tämä työmaa etenee. Pikkuhiljaa.