Kurkistus keittiöön

Kalusteet asennettiin tänään pääosin paikoilleen. Taso ja korkeat kaapit on vielä irti, koska takaseinä täytyy vielä maalata. Siitä johtuen siirsin myös lvi- ja sähkökytkennät ensiviikolle. Olisi ollut mukavaa saada kaikki valmiiksi, mutta maalaus ja erityisesti pellavaöljymaalin kuivuminen kunnolla ottaa oman aikansa, eikä kiirehtimiselle tässä vaiheessa ole oikeastaan mitään järkevää syytä.

Mutta palataanpa asiaan, eli uusiin keittiökalusteisiin. Ne näyttävät todella hyvältä! En uskalla vielä sanoa, että kaikki meni kuin strömsössä, koska integroitavat koneet on vielä asentamatta, mutta tähän mennessä kaikki on sujunut loistavasti. Hieman ehkä jännittää uuni, joka on suunniteltu asennettavaksi valmistajan ohjeista poikkeavasti. Halusin, että  uunin luukku asettuisi samaan tasoon rungon sisään upotettujen kalusteovien kanssa. Yritin kysyä tuohon neuvoa valmistajaltakin, mutta Boschilla tyrkyttivät vain vakioratkaisua. Mikäli ratkaisu toimii, voin laittaa ohjeet tännekin, mikäli joku muu haluaa vastaavaa kokeilla.

Taustaseinän maalasin tänään ensimmäisen kerran lopullisella värillä. Maali on hyvin peittävää, joten luulisin että toinen kerta riittää. En ole koskaan ennen maalannut pellavaöljymaalilla tai oikeastaan ylipäätänsä öljymaaleilla. Nyt käytin siis Kalmarsands Oljefabrikin maalia. Alkuun tuli jo lähes paniikki. Maali on ihmeellistä lirua, joka valui ja roiskui joka paikkaan. Ajattelin jo ettei tästä tule mitään. Mutta vähän ajan päästä oikea tekniikka alkoi löytyä ja oikeastaan tuolla on todella mukava maalata. Maali on todella riittoisaa ja peittävää. Se tarttuu kohtalaisen hyvin melko sileäänkin seinäpintaan. Maalaamisessa ei ole kiirettä, myöhemminkin voi tasoittaa virheitä. Maali melkein hakeutuu sileäksi pinnaksi seinällä ja pienet epätasaisuudet tasoittuvat kuin itsestään. Miinuksina voisi sanoa hitaan kuivumisajan, voimakkaan tuoksun ja tosiaan on herkkä valumaan, jos maalia tulee yhtään liikaa. Kuivuttuaan pinta vaikuttaa todella kestävältä, samaa maalia voi käyttää myös julkisivuihin, joten pitäisi pienet roiskeetkin kestää.

Lopuksi pieni kurkistus miltä keittiössä tällä hetkellä näyttää. Tasosta tuli muuten aivan mielettömän hieno, mutta siitä lisää myöhemmin.

_MG_2909-web
Uusi kirkkaankeltainen keittiömme joutui vielä muovien sisään.

_MG_2903-web
Laatikot ja ovet menevät perinteisesti rungon sisään.

_MG_2904-web
Kaappien sisukset ja mm. laatikoiden kyljet jätettiin puupinnalle, jotta mm. puusepän tekemät hienot liitokset näkyvät.

Mainokset

Mitä saa aikaan viikossa

Välillä on ollut päiviä, jolloin remppasaldoksi on jäänyt yhden pensselin ostaminen rautakaupasta. Ja niitä on edelleen. Teoreettinen maksimi remonttiajalle arki-iltoina on 4 tuntia. Välillä on kuitenkin pakko käydä hakemassa tavaraa. Itseasiassa joskus tuntuu siltä, että suurin osa ajasta menee nimenomaan asioiden kantamiseen paikasta toiseen. Rautakauppareissuun menee helposti tunti tai pari, varsinkin kun tulee tosiaan seilattua hyllyjen välejä yrittäen samalla miettiä mitä kaikkea muuta tarvitsee, jotta ei tarvitsisi tulla takaisin heti huomenna. Jos tulee syötyä päivällistä (mikä usein tarkoittaa tässä tilanteessa vohveliraudalla lämmitettyä jotakin), käytännössä aikaa jää 1-3 tuntia.

Ei ole ihme, että välillä tuntuu, ettei mikään oikein edisty. Silti kun katsoo vaikka tilannetta viikko sitten ja vertaa nykyhetkeen, niin paljon on tapahtunut. Lattia on saatu eristettyä, ilmansulkupaperi on asennettu ja lähes kaikki lankut hiottu ja paikoillaan.

Tästä viikko eteenpäin, niin keittiökalusteet pitäisi olla asennettuna, osa seinistä maalattu, keittiökalusteisiin liittyvät sähkötyöt tehty, mahdollisesti myös vesi- ja viemärikytkennät.

_MG_2889-web
Keittiön lattia alkaa palautumaan takaisin.

Keittiön taustaseinään tilasin Kymin Palokärjeltä Kalmarsands Oljefabrikin pellavaöljymaalia. Väri on tumman harmaa NCS S 6500-N. Tarkoitus oli testata ensin sävyä, mutta kun Uulan sisäöljymaalia ei pysty sävyttämään noin tummaksi, eikä muuta sopivaa maalia paikallisesta rautakaupasta löytynyt, päätin tilata maalin netistä. Toki sitä voi edelleen testata, mutta toimitusaikojen vuoksi ei kovin montaa purkkia viitsisi tilailla. Toivotaan siis että sävy toimii. Tumma sävymaailma jatkuu keittiössäkin, mikä korostaa entisestään keltaisia keittiökalusteita. Vähän kieltämättä jännittää, miltä lopputulos tulee näyttämään. Ainakaan se ei ole tylsä.

tempcolorimg-19
Keittiön seinien väri. NCS S 6500-N

Perusteellisempi lattiaremontti

Vanhassa talossa kaikki ei mene aina niin kuin toivoisi. Keittiön lattia osoittautui hieman suuremmaksi hommaksi mitä alunperin olin ajatellut.

Tein sinne tänne pistotarkastuksia lattiarakenteen kunnon arvioimiseksi ja jossain vaiheessa alkoi tuntua, että haluan tarkastaa kuntoa laajemmin. Kaivoin hieman suuremman kuopan aluslaudoitukseen saakka, josta löytyikin osittain lahoja lautoja. Kaivoin pari kuoppaa lisää ja suurinpiirtein sai kartoitettua vaurioaluetta, mutta silti tuntui, etten halua sulkea lattiaa tarkastamatta sitä kokonaan.

Putkimiehen oli tarkoitus tulla parin päivän päästä tekemään uutta viemäriä ja vesijohtoja, joten viikonlopun aikana täytyi tyhjentää koko eristetila, jotta rakenteen näkee kunnolla ja aluslaudoitusta pystyy korjaamaan. Harkitsin jo suurtehoimuriauton tilaamista, mutta sekin olisi mennyt alkuviikkoon, joten päädyin kuitenkin suurteholapiointiin. Parissa päivässä turvetta ja hiekkaa tuli kannettua ulos n. 1800 kiloa ja 90-100 jätesäkillistä.

Putkimies pääsi tekemään rauhassa työnsä, kun tilaa oli reilusti. Lahot aluslaudat saatiin vaihdettua uusiin. Rossilattiaan laitetaan eristeen alle voimapaperi, muutamia korotuspuita uusitaan, lattiavasat laitetaan silmämääräisesti suoraan ja täytetään selluvillalla ja homma jatkuu siitä mihin jäätiin.

Keittiökalusteet alkavat olla jo aikalailla valmiita. Ensi viikolla oli tarkoitus päästä aloittelemaan asennusta, saa nähdä miten käy. Tavoitteena on, että viikonloppuna saisi naputeltua lankut takaisin paikoilleen. Alkuviikosta gyprocit seinään ja maalaamaan. Harmillisesti kattoa ei ehdi millään maalata ja muutenkin hommat jää sen verran vaiheeseen, että uudet kalusteet joutuu heti peittämään muovilla ja evakkokeittiötä joutuu varmaankin vielä kuun loppuun kestämään.

_MG_2866-web.jpgKeittiön lattia avattuna kokonaan. Lahovauriot korjattu, vesi- ja viemäriputket vedettynä uuteen paikkaan.

Kaikki alkoi taas alusta

_MG_2770-web

Tilanne näyttää suurinpiirtein samalta kuin puoli vuotta sitten, vain tavarat ovat vaihtaneet paikkoja. Remonttihuoneesta tuli olohuone. Takkahuoneesta keittiö. Keittiöstä remonttihuone.

Keittiötä tehdään nyt vauhdilla eteenpäin, sen vuoksi kirjoittaminen on taas jäänyt hieman vähemmälle. Kalusteet tulevat kesäkuun alussa, koneet odottavat jo olohuoneessa, hana tuli jo aikoja sitten, lamput ja osa sähkökalusteista on jo ostettu. Keittiöön tulee samanlaiset valokatkaisijat kuin olkkariinkin, eli THPG:n mustat bakelliittiset pintakytkimet.

Lattia on jo lähes kokonaan avattu, vanhat kiintokalusteet purettu, katosta tiputettu halltexit alas. Näistä olen kuitenkin kirjoittanut jo olkkarin kohdalla sen verran, että keskityn tällä kertaa johonkin muuhun, kuten siihen, minkälainen keittiöstä on tulossa?

Helpoin on aloittaa kalusteista, koska ne on oikeasti suunniteltukin. Keittiö tulee yhdelle n. 4,6 metriä pitkälle seinustalle I-mallisena. Yläkaappeja tai liesituuletinta ei ole. Kuivauskaappi on meillä aina ollut käytännössä vain astioiden säilytystilana ja täyttynyt yleensä vain epämääräisestä roinasta, jolle ei ole keksitty muutakaan paikkaa. Yleensä tulee tiskattua käsin vain suurempia kattiloita, jotka mielummin kuivaa keittiöpyyhkeellä suoraan omalle paikalleen, kuin nostaa kuivauskaappiin. Lisäksi olemme eläneet nyt puoli vuotta ilman tiskikonetta, joten käsin tiskaamiseen ei ole vähään aikaan hirveätä hinkua sen jälkeen kun taloon saadaan astianpesukone. Kuivauskaapista luopuminen ei siis ollut vaikea päätös, vaikka monien mielestä se onkin parhaita suomalaisia keksintöjä.

Liesituuletin sen sijaan mietitytti hieman enemmän. Käytännössä oli aika selvää, että hormiin liitettävää tuuletinta ei tule, jos keittiön paikkaa siirretään. Vaihtoehtona oli kuitenkin aktiivihiili-liesituuletin. Lähes kaikissa keittiöissä, joissa olen ruokaa tehnyt, liesituuletin on ollut liian tehoton, jotta sillä saisi oikeasti käryt poistettua. Hirveä ääni kuuluu, mutta mitään ei tapahdu. Käsitykseni mukaan nuo aktiivihiilikoneet ovat hieman tehottomampia kuin hormiin kytketyt, joten lopulta tämäkin päätös oli aika helppo. Itse konetta en muutenkaan olisi jäänyt kaipaamaan. Yleensä ne ovat sillä korkeudella, että vain hankaloittavat ruoanlaittoa ja harvemmin ne kovin kauniitakaan ovat. Keittiön tuuletus toimii siis perinteiseen tapaan avaamalla ikkunat.

Yläkaappien ja liesituulettimen pois jättäminen mahdollistaa sen, että keittiön taustalle tulee suuri yhtenäinen seinäpinta ja katosta roikkuvat työpöydän kohdevalaisimet. Seinä maalataan pellavaöljymaalilla, joka kestää hyvin pyyhkimistäkin. Väri tulee olemaan tumma harmaa, tarkkaa sävyä ei olla vielä valittu.

Viime viikolla kävimme puusepänverstaalla (Taipuu Woodworks) katsomassa miten työ etenee. Rungot ja ovet alkavat olla valmiita ja suurin osa maalattukin jo. Rungot ovat mäntyä, ovet ja muut kulutukselle alttiimmat osat koivua, taso valkotammea. Ovet ja rungon näkyvät osat ovat keltaisia, sisukset jää puunväriseksi ja ne öljyvahataan. Taso tehdään jykevistä n. 45 mm paksuista säleistä, jotka ladotaan kalanruotokuvioon (tai no ihan niin helppoa se ei kuulemma ole, vaan tapitetaan ensin joka suuntaan). Siihenkin tulee öljy pintaan. Oviin tulee tammesta sorvatut vetimet ja messinkiset lehtisaranat. Vetolaatikot on myös kokopuisia, ns. liukupohjalaatikoita. Koko keittiö perustuu siihen, että osat ovat kestäviä, huollettavia ja patinoituu kauniisti.

_MG_2754-web
Keittiön työtaso tehdään massiivitammesta.

_MG_2756-web
Alakaappien rungot alkavat olla valmiita.

_MG_2759-web
Perinteiset peiliovet, messinkiset lehtisaranat upotetaan siististi oveen. 

Olohuone alkaa valmistua

Viime päivinä on tullut puuhailtua olohuoneen parissa, jotta sen saisi vihdoinkin otettua  käyttöön. Siitä alkaakin melkoinen tapahtumaketju. Takkahuoneessa on suurin osa olohuoneeseen tulevista kalusteista, kun ne saa pois, tilalle tulee ruokapöytä, jääkaappi ja väliaikaiskeittiö, jolloin keittiössä voi aloittaa kunnolla purkamaan lattiaa. Tavaroita on siirrelty niin paljon edestakaisin asuntoa, että olisi mukava saada jo jotakin oikealle paikalleen. Sen takia olkkari yritetään saada oikeasti valmiiksi, jotta sitä ei tarvitsisi enää vähään aikaan tyhjentää. Pari listaa vielä puuttuu ja pientä viimeistelyä, mutta muuten alkaa näyttää jo valmiilta. On olohuoneessa ainakin jotakin tapahtunut, jos vertaa alkuperäiseen.

Ihan vielä ei pääse loppusiivousta tekemään, mutta ei siihen enää pitkään mene. Kohta saadaan paikoilleen pianokin ja päästään tauluostoksille. Sitten alkaakin sama homma alusta toisessa huoneessa..

_MG_2673-web.jpgOlohuoneen vanha lankkulattia ja tumman turkoosit seinät. 

WWW_FULL-8

_MG_2693-webTämä detalji oli mielessä jo ennen koko remontin alkua. Halusin, että jalkalista kiertää koko oviaukon. 

_MG_2703-web
Valokatkaisijat vaihdettiin mustiin bakelliittikytkimiin.

_MG_2723-web
Piano pääsi vihdoinkin omalle paikalleen oltuaan keittiössä evakossa melkein puoli vuotta. 

Väreistä

Värivalintamme herättävät ehkä joissakin ihmetystä, eikä varmasti ole kaikkien mieleen. Itsekin olen ollut aikaisemmin melko puristi värien suhteen. Ja tavallaan olen edelleenkin sitä mieltä, että värit tulevat ensisijaisesti materiaalista. Välillä olen ollut lähes kaikkea maalaamista vastaan. Luonnolliset materiaalit ja niiden väritys on aina kaunista, eivätkä ne kaipaa ylimääräistä koristamista. Jos olisimme rakentaneet uuden talon, olisin todennäköisesti noudattanut siinä näitä periaatteita.

Miksi sitten nyt teemme kokonaan turkoosin huoneen, kirkkaankeltaisen keittiön ja mitä muuta vielä onkaan tulossa? En ihan suoraan osaa vastata, mutta koitan hieman avata värifilosifiaani.

Kaupunkisuunnittelun kautta olen alkanut lämmetä väreille. Minusta kaavoitustapa, jossa suuria alueita pakotetaan julkisivumateriaaleiltaan ja väreiltään samaksi, ei toimi. Jostain syystä yhtenäinen ympäristö on usein kaupunkisuunnittelun tavoitteena, vaikka oikeastaan kaupunkien perusolemus on olla vaihteleva, rikas, kerroksellinen ja jatkuvasti muuttuva. Historia saa aikaan luonnollista vaihtelua, mutta ongelmia syntyy kun alueita rakennetaan kerralla, samanlaiset rakennustavat tuottavat samanlaisia rakennuksia. Värit ovat siinä tapauksessa erinomainen keino tuottaa visuaalisesti rikasta ympäristöä, vaikka tyyli olisikin yhtenäinen. Yksi hieno esimerkki on minusta esim. Huvilakatu Helsingissä. En sano, että kaikkialla pitäisi olla värikästä, mutta jos ei vaihtelua muuten synny niin mielummin polykrominen kuin monotoninen.

91ba5d1291aee4ac0fb0cae909e27cb8

Toinen asia mistä haluaisin päästä eroon, on ylimääräinen vakavuus ja totisuus. Sillekin on toki oma paikkansa, mutta jos elinympäristö voi saada aikaan hyvää mieltä ja positiivisuutta, en näe siinä kovinkaan paljon huonoja puolia. Haluan kuitenkin täsmentää, että hyväntuulinen on eri asia kuin hauska tai vitsikäs. Kauneus, hyvä suunnittelu ja oivaltavat detaljit saavat jo itsessään katsojan hymyilemään. Tässä on yksi esimerkki siitä, mitä tarkoitan hyväntuulisella designilla. Hyväntuulisuus tulee tässä siitä, että ”ongelma” on käännetty vahvuudeksi. Tuollainen suhtautuminen kuvastaa  positiivista elämänasennetta, asioista nähdään niiden hyvät ominaisuudet ongelmien sijaan. Vanha viisaus sanoo, että jos et voi hävittää ongelmaa, korosta sitä. Ei se tietysti aina toimi, mutta tuo on sellainen rajapinta, josta hyvin usein löytyy myös jotain uutta.

tumblr_l3t0vj1DBk1qz4wkro1_500

Kolmas asia, jota vastaan haluan taistella, on tylsyys ja mitäänsanomattomuus. Asioissa täytyy olla vähän särmää, rosoa ja persoonallisuutta. Mielummin jotain, kuin ei mitään. Varovaisuus johtaa harvoin mihinkään uuteen. Tosin meidän kodissamme kirkkaat värit eivät ole mikään uusi juttu. Kaapistojen takaa löytyi vanhaa maalipintaa, joka on itseasiassa sävyltään todella lähellä sitä mikä keittiökalusteisiimme on tulossa.

Olettaisin, että keittiömme on ollut 60-70 -luvulla kokonaan kirkkaankeltainen, jalkalistat ovat olleet punaiset ja muistelisin jossakin kuvassa nähneeni myös tummansiniset keittiönkaapit. Siihen verrattuna melko hillityillä väreillä mennään.

_MG_2513-web.jpg

Keittiöremontti alkuun

Keittiö on tilattu, kuun loppupuolella pääsemme jo verstaalle katsomaan miltä rungot alkavat näyttää ja päättämään muutamista detaljeista mallikappaleiden avulla, mm. vetimet.

Kirjoitin jo aiemmin, että avasin hieman keittiön lattiaa, jotta näkisin suurinpiirtein minkälainen purkutyö tulee olemaan. Sen lisäksi olen aloittanut purkamaan korkeita kaappeja. Edellinen asukas on tehnyt taidokkaita puukoristuksia niihin, kuten myös keittiön ja olohuoneen väliseen oviaukkoon. Tuntuu pahalta purkaa niitä pois, koska niihin on nähty uskomaton määrä vaivaa. Lisäksi erään listan takaa löytyi vuosiluku 2013, joten kovin montaa vuotta ne eivät ole tuossa ehtineet olla. Niiden nikkarityylinen estetiikka ei kuitenkaan sovi siihen henkeen mitä tavoittelemme.

Nyt voisi siis sanoa, että keittiöremontti on nyt alkanut. Tosin olohuoneen listoja vasta maalaillaan ja laitetaan vielä paikoilleen, joten ihan vielä ei päästä täyteen vauhtiin. Keittiö näyttää tällä hetkellä tältä. Vasemmalla olevien kaappien tilalle on siis tulossa uudet keittiökalusteet. Oikealla on nykyinen keittiö, joka on tehty alkuperäisen leivinuunin paikalle.

_MG_2493-web_MG_2497-web
Ikkunan vuorilistat paikoillaan. Ikkunat eivät valitettavasti ole alkuperäiset. 

_MG_2500-webOlohuoneen jalkalistoja sovitellaan paikoilleen.

Aiemmin mainostin myös, että olkkarin katto on valmis. No niinhän se olikin. Päätimme kuitenkin vielä muuttaa katon sävyä valkoisesta Tikkurilan valkoiseksi, joka on no, myös valkoinen. Tarkoituksena oli siis saada katon sävy (ja myös listojen) samaksi ikkunan puitteiden kanssa, eli hieman sävytettyä valkoista. Tästä johtuen maalasin katon vielä kahteen kertaan, tällä kertaa Uulan kalustemaalilla. Kaiken lisäksi sävy ei edelleenkään ole oikea,  se on vieläkin hieman vaaleampi kuin puitteet. Katto on kuitenkin maalattu 5 kertaa ja se saa luvan riittää. On tässä projektissa muutakin tekemistä…