Keittiöremontti alkuun

Keittiö on tilattu, kuun loppupuolella pääsemme jo verstaalle katsomaan miltä rungot alkavat näyttää ja päättämään muutamista detaljeista mallikappaleiden avulla, mm. vetimet.

Kirjoitin jo aiemmin, että avasin hieman keittiön lattiaa, jotta näkisin suurinpiirtein minkälainen purkutyö tulee olemaan. Sen lisäksi olen aloittanut purkamaan korkeita kaappeja. Edellinen asukas on tehnyt taidokkaita puukoristuksia niihin, kuten myös keittiön ja olohuoneen väliseen oviaukkoon. Tuntuu pahalta purkaa niitä pois, koska niihin on nähty uskomaton määrä vaivaa. Lisäksi erään listan takaa löytyi vuosiluku 2013, joten kovin montaa vuotta ne eivät ole tuossa ehtineet olla. Niiden nikkarityylinen estetiikka ei kuitenkaan sovi siihen henkeen mitä tavoittelemme.

Nyt voisi siis sanoa, että keittiöremontti on nyt alkanut. Tosin olohuoneen listoja vasta maalaillaan ja laitetaan vielä paikoilleen, joten ihan vielä ei päästä täyteen vauhtiin. Keittiö näyttää tällä hetkellä tältä. Vasemmalla olevien kaappien tilalle on siis tulossa uudet keittiökalusteet. Oikealla on nykyinen keittiö, joka on tehty alkuperäisen leivinuunin paikalle.

_MG_2493-web_MG_2497-web
Ikkunan vuorilistat paikoillaan. Ikkunat eivät valitettavasti ole alkuperäiset. 

_MG_2500-webOlohuoneen jalkalistoja sovitellaan paikoilleen.

Aiemmin mainostin myös, että olkkarin katto on valmis. No niinhän se olikin. Päätimme kuitenkin vielä muuttaa katon sävyä valkoisesta Tikkurilan valkoiseksi, joka on no, myös valkoinen. Tarkoituksena oli siis saada katon sävy (ja myös listojen) samaksi ikkunan puitteiden kanssa, eli hieman sävytettyä valkoista. Tästä johtuen maalasin katon vielä kahteen kertaan, tällä kertaa Uulan kalustemaalilla. Kaiken lisäksi sävy ei edelleenkään ole oikea,  se on vieläkin hieman vaaleampi kuin puitteet. Katto on kuitenkin maalattu 5 kertaa ja se saa luvan riittää. On tässä projektissa muutakin tekemistä…

Mainokset

Hiontapölyä

Katto on viimeinkin valmis. Kolmas maalauskerta riitti, nyt pinta on riittävän tasainen. Rapsutin siis aluksi maalinkaapimella irtoavan maalin pois, ja maalasin suoraan Uulan sävyttämättomällä sisäpohjamaalilla kolme kertaa. En siis hionut tai tasoittanut paneeleita ollenkaan. Katossa näkyvät vanhat naulankannat, maalipintojen lohkeamat ja muut rosot, mikä tekee siitä minusta elävän näköisen ja kertoo talon historiasta. Pinta on täysin himmeä, välillä vaikuttaa siltä että siinä saisi olla hieman kiiltoa, mutta luulen että se on juuri sopiva kunhan seinätkin saa maalattua ja kalusteet tulee paikoilleen.

_MG_2444-web

Seiniäkin olen päässyt jo hiomaan. Se ei ole mitään lempipuuhaani. Pölyä tulee joka paikkaan, vaikka oviaukkoja on muovitettu ja ikkunat on auki. Tässä naapurihuoneen kirjahylly, joka on nyt kuorrutettu, kuten koko muukin talo, tuolla valkoisella tomulla jota saa yskiä taas monta päivää hengityssuojaimesta huolimatta.


Hiomisen jälkeen on tosin juhlallinen hetki kun pääsee taas maalaamaan  Huone alkaa saada lopullisen asunsa ja on enää pieniä viimeistelytöitä vaille valmis.

ABB:n rumat valkoiset sähkökalusteet saavat lähteä. Aluksi mietimme tilalle Renova-sarjan muovisia, mutta perinteisemmän mallisia kalusteita, mutta niiden muotoilussa on jotain häiritsevää. Hintaero Domus Classican bakelliittisiin on sen verran pieni että päädyimme kuitenkin niihin, vaikka aluksi hinta tuntui turhan kovalta. Upotettavat olisi kauniimpia, mutta kun väliseinissä on ponttilautaverhoys levyjen alla, tuntuisi turhan hankalalta lähteä niihin rasioita upottamaan. Suurin osa sähkövedoista on kuitenkin pintavetoina, joten kaikki kalusteetkin tulevat pintaan. Ensi viikolla täytyisikin jo löytää sähkömies.

Kattoa maalaamassa

Pintatöitä on mukava tehdä. Se tarkoittaa että loppusuoralla ollaan. Työvaiheena se on myös mukavaa vaihtelua pitkään kestäneen lattiaurakan jälkeen. Lisäksi edistyminen on tässä vaiheessa nopeaa.

Ennen kuin aloitan hiomaan ja maalaamaan seiniä, on hyvä väli maalata sisäkatto. Koko alakerrassa eteistä ja vessaa lukuunottamatta on/oli valkoiseksi maalatut haltex-levyt. Alla on kuitenkin alkuperäinen helmipanelointi, joka ainakin olohuoneessa oli maalattu ehkä epämääräisimmän värisellä öljymaalilla mitä muistan nähneeni. Jotain vihertävän likaisen beigeä. Likainen se toki oli ihan oikeastikin. Pesin katon Kiiruna-maalinpesuaineella, huuhteluvesi oli aika mustaa..

Olen nyt maalannut katon kahteen kertaan Uulan valkoisella sisäpohjamaalilla. Peittävyys ei ole mikään äärimmäisen hyvä, joten vielä täytyy ainakin kertaalleen maalata. Minusta siveltimellä maalatut pinnat ovat todella kauniita, joten ehdottomasti halusin katonkin maalata niin. Ensimmäisen kerroksen vedin jatkovarren kanssa lattialta, mikä oli suhteellisen helppoa ja nopeaa. Toisen kerroksen maalasin tikkailta, koska luulin että kaksi se jäisi lopulliseksi pinnaksi ja halusin tehdä sen hieman tarkemmin. Jonkin verran  raskaampaa se on ja viimeisten paneelien kohdalla alkoi olla jo melko väsynyt. Sama urakka on kuitenkin tiedossa vielä ainakin kerran.

Maalaaminen on kuitenkin palkitsevaa, pidän katosta jo nyt erittäin paljon. Se on siisti, mutta näyttää edelleen vanhalta, että se kuuluu juuri tähän taloon. Henki on säilynyt. Sama juttu kuin lattiankin kanssa, onneksi tehtiin. Kaikki se aika mikä tähän on kulunut, on ollut sen arvoista.

Ps. Pelkäsin, että paperointi poistaa lattialankkujen narinan. Ei onneksi poistanut. En voi ymmärtää miten joku voi olla pitämättä tuosta! Huomaan monesti vain käveleväni huonetta ympäri ja kuuntelevan lattian ääniä.